Jihaa, joulutauko loppui ja tunnit alkoivat taas:) Täytyy tosin myöntää, että olisin vielä voinut viettää viikon ilman tuntia pelkästään töihin sopeutuen... Mulla on nyt vakitunti arki-iltana, joten ratsastuspäivät ovat melkoista hulinaa, kun töiden jälkeen saa rynnätä koiran kanssa lenkille ja melkein heti sen jälkeen pakata koira autoon ja lähteä ajelemaan reilu puoli tuntia tallille. Miehen ulkomaankeikka saisi mun puolesta jo loppua, niin helpottuisi tämä arkielämä, kun kaikkea ei tarvitsisi tehdä itse *mur* ;)

No, yleensä viimeistään siinä vaiheessa kun pääsee hevosen selkään niin on ihan tyytyväinen, että jaksoi lähteä. Niin kävi myös tällä kertaa:) Mulla oli tällä kertaa ratsuna melkoisen symppiksen oloinen sh P. P oli melko pienikokoinen, mutta sitäkin innokkaampi, vauhtia ei todellakaan tarvinnut pyytää lisää, päinvastoin:) Tämä sopi minulle mainiosti, mieluummin hillitsen hevosta kuin usutan sitä koko ajan eteenpäin... Tunti aloitettiin itsenäisellä verryttelyllä. Tilaa oli melko vähän, koska samaan aikaan maneesissa oli käynnissä kaksi tuntia, molemmilla kuusi ratsukkoa. Eli käytännössä meillä oli käytössä puolikas maneesi. P kun oli tosiaan reipas, niin jonkin verran sain väistellä muita. Alkuraviverkat meni meillä sopivan tahdin ja muodon löytämiseen. Aina välillä kaikki loksahti paikalleen ja P kulki tarmokaasti, mutta rauhassa myös takaosan työskennellessä. Sitten paketti taas levisi;) Pllä oli vauhdista huolimatta maailman ihanimmat liikkeet, en ole pitkään aikaan ratsastanut noin tasaisella hevosella! Sitä pystyi ihan eri tavalla keskittymään myös omaan istuntaan, kun ei tarvinnut pinnistellä pompottelun takia.

Alkuverkkojen jälkeen istuttiin alas harjoitusraviin ja tehtiin käynti-ravi siirtymisiä niin, että kulmat mentiin käynnissä ja suorat sivut ravissa. Tämä oli ainakin meille melko haasteellista kentän pienestä koosta johtuen. Aika paljon sai tässäkin olla väistelemässä muita. Välillä sain Pn taipumaan hienosti kulmiin ja ravaamaan tarmokkaasti suorilla, välillä en. Myönnän, että minulla on taipumusta siihen, että kuvittelen hevosen kulkevan hyvässä muodossa, kunhan sen etupää on ok, toisin sanoen peräänannossa kaula kaarella. Hevosen takaosan työskentely jää minulta hävettävän usein huomioimatta... Tällä kertaa oikeaa muotoa tuli mietittyä tavallista enemmän siitä käytännön syystä, että Pllä oli niin runsas harja, etten oikeastaan nähnyt sen päätä lainkaan! :) Uskokaa vaan huviksenne! Erityisesti asetukset vasemmalle olivat haasteellisia;)

Laukkaharjoitus oli seuraavanlainen. Käännytään keskihalkaisijalle käynnissä, suoristuksen jälkeen laukannosto, keskihalkaisijan puolivälissä laukkavoltti, suorituksen jälkeen siirtyminen harjoitusraviin ja ennen uraa taas käyntiin. Uralle käännytiin vuorotellen oikealle ja vasemmalle, eli myös laukkaharjoitus tehtiin vuorotellen oikeassa ja vasemmassa laukassa. Aargh tämä oli vaikeaa!!! Ihan pelkästään sen takia, että tilaa oli edelleen vähän ja piti tosi tarkkaan katsoa ettei törmännyt muihin ratsukoihin. P yllätti mut laukassa. Se oli muuten ollut niin eteenpäin pyrkivä ja kuuliainen, että en osannut odottaa laukannoston olevan niin vaikeaa. Laukka kyllä nousi, mutta se vaati aika ponnekkaita apuja. Samoin laukan ylläpitäminen vaati tarkkuutta. Tehtiin tätä harjoitusta melko kauan ja kyllä se meilläkin parani koko ajan. Kertaakaan ei taidettu suorittaa koko tehtävää mallikkaasti, aina joku osa tökki. Oli kuitenkin palkitsevaa huomata, että aina joku onnistui, välillä laukannosto oli tasapainoinen, toisen kerran voltti onnistui tasaisessa laukassa ja raviin siirtyminen oli hallittu. En tunne näitä hevosia vielä niin hyvin, että osaisin sanoa johtuivatko vaikeudet minun taitojeni puutteista vai onko laukka muutenkin vaikeaa Plle? Sen verran selvisi opettajalta, että ylipäätään vasemman laukan nostossa on Pllä ollut viime aikoina vaikeuksia, joten ehkä siitä voi päätellä jotain?

Loppuravit ravattiin isolla keskiympyrällä. Tämä vaihe on aika usein palkitseva, kun huomaa hevosen tunnin vääntämisen jälkeen kantavan itsensä hienossa muodossa halukkaasti edeten:) Tältä pitäisi ratsastuksen tuntua aina, kumma että sitä varten täytyy vääntää tunti hiki hatussa;)